Kiusaaminen otettava keskusteluun kotona ja kouluissa

Kiusaaminen otettava keskusteluun kotona ja kouluissa

Kiusaamisesta on puhuttu iät ja ajat, mutta viime päivinä aihe nousi jälleen esiin THL:n kouluterveyskyselyn myötä. Kouluissamme on käytössä KiVa-koulu ja kaiken maailman materiaalit sekä vinkit kuinka kitkeä tämä ikuisia traumoja aiheuttava kiusaamiskulttuuri pois kouluympäristöstä. Materiaalia sekä vinkkejä on, ja niitä hyödynnetään päivittäin kouluissa, mutta tärkeintä olisi kuitenkin kiinnittää huomio lapsiin. Lapset ovat kasvavassa iässä ja hakevat itseään. Aikuinen ei saisi olla se, joka tuomitsee lapsen esimerkiksi hänen seksuaalisen suuntautumisensa tai pukeutumisensa perusteella. Aikuisten pitää sen sijaan kuunnella lapsia ja keskustella heidän kanssaan, koska monet lapset kipuilevat itsensä kanssa ja tarvitsevat paljon aikuisen tukea. Vaikka lapsi olisikin jo yläkoulussa, ei aikuisen tarve ole yhtään sen vähäisempi kuin alakoululaisella.


Kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Kiusatun nuoren syrjäytyessä yhteiskunnasta nousevat kustannukset yhteiskunnalle valtaviksi. Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä niin terveydessä, kouluissa, sosiaalisissa suhteissa, työllistymisessä kuin varallisuudessa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa elämänsä aikana. Näin ollen on täysin selvää, ettei meillä ole varaa yhdellekään kiusaamisen uhrille.
Kouluissa tehdään valtavasti töitä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi, mutta kaikkea emme mekään kuitenkaan voi nähdä. Isot luokkakoot ja pienet ohjaajapuolen resurssit vaikuttavat väistämättä siihen, ettemme päivän aikana ehdi kohdata kaikkia lapsia tai edes kysyä “mitä kuuluu?”. Kouluille on saatava lisää osaavia aikuisia sekä koulutusta kiusaamistapausten käsittelemiseen, jotta aikuisella olisi enemmän aikaa kohdata lapsi sekä kykyä havaita ja puuttua kiusaamiseen ajoissa. Kun kiusaamiseen pystytään puuttumaan konkreettisesti ja kiusaamisesta aiheutuvista vaikutuksista tehdään vieläkin näkyvämpää, saamme luotua entistäkin turvallisemman kouluympäristön, jossa jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä turvallisesti ilman pelkoa kiusatuksi tulemisesta. Näin vältämme dramaattiset kustannukset niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla ja luomme kaikille parempaa huomista.

Kiusaaminen ei ole kuitenkaan yksin koulun vastuulla. Kiusaamista tapahtuu myös vapaa-ajalla ja näitä tapahtumia käsitellään myös koulussa. Tärkeäksi nousee myös vanhempien ja kodin antama tuki. Vanhempien sekä lähipiirin aikuisten tulee keskustella lastensa kanssa ja seurata enemmän lastensa tekemisiä vapaa-ajalla. Kiusaamista ei saa vähätellä millään mittarilla! Kiusaajan omien ongelmien sekä kiusatulle mahdollisesti syntyvien henkisten ja fyysisten traumojen ennaltaehkäiseminen on äärimmäisen tärkeää, joten meidän aikuisten tulee ottaa asia erittäin vakavasti niin kouluissa kuin kodeissa. Me aikuiset olemme lapsille esimerkkejä, joten aikuisten tulee näyttää hyvää esimerkkiä. Liian helposti aikuiset esimerkiksi tuomitsevat ja kommentoivat rumasti toista ihmistä sosiaalisessa mediassa tai jopa päin naamaa. Mielestäni meidän aikuisten pitää katsoa nyt peiliin: olemmeko sellainen esimerkki lapsille, jollainen meidän pitäisi olla? Meidän tulee ottaa itseämme niskasta kiinni ja nostaa esille hyvät käytöstavat sekä opetella kunnioittamaan toisia ihmisiä, oltiinpa sitten millaisia tahansa.

Marjut