Ammattikorkeakoulujen pysyminen alueellamme vaatii yhteistyötä.

Suomessa on 25 ammattikorkeakoulua, joissa on yli 140 000 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen merkitys on maakunnallisesti tärkeä, sillä jopa 80% valmistuneista jää maakuntaan töihin. Vertailun vuoksi, vastaava luku on Oulun yliopistolla 55%. Ammattikorkeakouluilla on valtava merkitys myös meidän työelämään sekä yritysmaailmaan. AMK osaaminen on sellaista, jota voidaan hyödyntää pienemmissä yrityksissä, jolloin myös he pääsevät osalliseksi tieteellistä kehittelyä ja tutkimusta.

 

Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria ovat erittäin tärkeitä kouluttajia Oulun yliopiston ohella Pohjois-Suomessa. AMKn rahoitus on kuitenkin viime vuosina joutunut koville, siinä missä koko koulutussektori. Ammattikorkeakoulujen rahoitus pitää pystyä turvaamaan, jottei koulujen tarvitse jatkuvasti pohtia, miten toteuttaa opetusta. Alueellinen yhteistyö yli puoluerajojen on äärimmäisen tärkeää, jotta meillä on korkeakoulutusta myös jatkossa Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, kuten Oulaisissa sairaanhoitajakoulutus ja Ylivieskassa Centria.

 

Omalta osaltani haluan olla koulutuksen puolestapuhuja. Meillä ei ole vara romuttaa meidän koulutusjärjestelmää yhtään enempää. Suomi on maa, joka menestyy osaamisella ja siksi meillä ei ole varaa enää jättää koulutusta toissijaiseen arvoon. Seuraavalla vaalikaudella on tehtävä päätöksiä, jotka turvaavat laadukkaan koulutuksen koko Suomessa ja kaikilla koulutuksen tasoilla!

 

Oppivelvollisuusiän nostaminen on vastuun ottoa meidän nuorista

Oppivelvollisuusiän nostaminen on vastuun ottoa meidän nuorista

Mun mielestä meidän pitäisI nostaa meidän oppivelvollisuutta 18 vuoteen. Nostamalla ikää, me saadaan paremmin kiinni meidän nuorista. 16-vuotias ei vielä välttämättä tiedä miksi haluaa opiskella. En määkään tienny. Vaihtoehtona nuorelle on yleensä lukio, ammattikoulu tai jokin valmentava koulutus. Monelle käy niinkin, että ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ei enää haluakkaan jatkaa opintoja valitsemassaan paikassa. Just tähän vaiheeseen nuori tarvitsee osaavaa aikuista ja tukea!

Vuonna 2018 11,4% ammatillisen koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa. Vastaava luku vuonna 2013-2014 oli 8,6%. Musta on aika huolestuttavaa, että meidän nuoret jää ilman koulutusta. Meillä on tällä hetkellä yli 100 000 nuorta pelkän peruskoulutuksen varassa. Kaikkihan me tiedämme, että pelkällä peruskoulun päättötodistuksella ei tämän päivän työmarkkinoilla helposti työllisty. Meidän pitää ymmärtää erilaiset oppijat. Kaikki ei opi lukemalla vaan tekemällä. Siks on tärkeää mahdollistaa oppisopimuskoulutuksia, jossa nuori pääsee opiskelemaan ammatin käytännön kautta.

No, auttaako pakottaminen lisäämään motivaatiota? Suurin osa nuorista lähtee joka tapauksessa opiskelemaan. Oppivelvollisuusiän nostaminen kohdentuisI ennen kaikkea heihin, jotka ovat vielä hukassa siinä mitä haluaisivat opiskella. Myös maksutonta toista astetta on heitelty ilmoille. Onko se sitten parempi motivaattori saada nuoret opiskelemaan? Mielestäni lapsiin ja nuoriin panostaminen on kuitenkin parasta politiikkaa ajatellen tulevaisuutta.

Suomi on pieni maa ja me tarvitaan kaikki mukaan työelämään, että meidän yhteiskunta pyörii. Mitä paremmin me osataan ohjata meidän nuoret opiskelemaan itselleen sopivaa alaa niin sitä vähemmä opinnot venyy ja saadaan päteviä osaajia työmarkkinoille.


Taking responsibility of our youth by adding the years of compulsory education

In my opinion, we should add more years to compulsory education. Now our compulsory education ends at the age of 16 but I would suggest that it should end at the age of 18. If the age was higher more youngster wouldn’t be lost on their education path.

Many 16-year-olds don’t know what they want to study. They have the possibility to choose between upper secondary school, vocational school or some training education. Still, many of the student make a wrong choice and quit their studies after the first year. Since 2014 the number of students who have quit vocational school has increased by 3% units. (From 8,6% to 11,4%.) I find it very worrying that these students are left with out any higher education. As we know, it is extremely hard to find a job when you have only finish basic education. At the moment we have more than 10 000 young adults whose highest diploma is from secondary school. We have to take into account different types of learners and add possibilities of apprenticeship training.

But is forcing the right way to add study motivation? Many of the youngsters will continue their education any ways and the increase of compulsory years of education would help those who are struggling to decide what to study after secondary school. Investing in our youth is the best politics when thinking about the future.

Finland is a small country and we need everyone in our labor market to make our society function well. The better we can help young people on their education paths, the more capable employees we will have.

 

Marjut 108

Huoltajakorotus on tärkein opintotuen kehityskohde

Opintotuen kehittäminen on koulutuspolitiikan kestoaihe. Kehittämisen varaa on, sillä opiskelijoiden sosiaaliturva on niukka. Mielestäni perheellisten opiskelijoiden aseman vahvistaminen on tärkein kehityskohde.

Ajatellaan toisen asteen opiskelijaa, joka on yksinhuoltaja. Hän saa opintorahaa n. 250 euroa kuukaudessa, summa on ollut sama jo pitkään. Lisäksi hän saa asumistuen, esimerkiksi 350 euroa, ja voi nostaa opintolainaa. Lapsilisää tulee yksinhuoltajakorotus huomioiden n. 150 euroa kuukaudessa.

750 euroa ei ole suuri summa kahden hengen vuokran, ruokien ja laskujen maksuun. Siksi on hyvä, että Sipilän hallitus korotti perheellisen opiskelijan sosiaaliturvaa uudella, 75 euron kuukausittaisella huoltajakorotuksella. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Suomi oli pitkään ainoa Pohjoismaa, jossa perheellistymistä ei otettu huomioon opintotukijärjestelmässä. Vasta Sipilän hallituksen myötä perheellisiin opiskelijoihin on kiinnitetty myönteistä huomiota.

Syntyvyys on pohjalukemissa. Ero toivotun ja toteutuvan lapsiluvun välillä on suuri. Ihmiset haluaisivat lapsia, mutta eivät niitä hanki. Toimeentulokysymys on yksi syy.

Mikäli huoltajakorotusta nostettaisiin satasella sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijoille, olisi tämä tuntuva korotus perheellisen opiskelijan sosiaaliturvaan. Tämä on asetettava opintotuen kehittämisen seuraavaksi tavoitteeksi.

Lisäksi perheellisen opiskelijan arkea on helpotettava opintotuen ehtoja muuttamalla. Perheelliselle opiskelijalle pitää sallia pidemmät opintoajat. Opintotuen saamiseksi edellytettävien opintosuoritusten määrä pitää opiskelijavanhempien osalta asettaa pienemmäksi.

Kiistatta rahaa tarvittaisiin opintotuessa moneen eri asiaan. Ehdokkaan on kuitenkin valittava yksi vaihtoehto monista. Arvovalintani on perheellisten opiskelijoiden aseman parannus. Kyse on paitsi opiskelijoista, myös lapsista.

Ilmainen koulutus on nuoren oikeus.

Toisen asteen suorittaminen on kallista, sillä kulut saattavat nousta yli 2500 euron. Ei olekaan ihme, että jopa yli kolmanneksella nuorista on taloudellisia haasteita suorittaa haluamansa toisen asteen tutkinto. Kaikilla perheillä ei ole varaa tukea nuorta taloudellisesti opinnoissa. Tämä asettaa nuoret epätasa-arvoiseen asemaan.

Tällä hallituskaudella linjattu oppimateriaalilisä opintotukeen on tervetullut toimi, mutta ei riittävä. On mentävä kohti aidosti maksutonta toista astetta! Koen päättäjänä velvollisuutta kuunnella Maksuton 2. aste -kansalaisaloitteen allekirjoittajia. Odotan seuraavan hallituksen käynnistävän selvitystyön maksuttomasta toisesta asteesta heti vaalikauden alussa.

Suomalainen yhteiskunta on rakennettu vahvan koulutuksen ja osaamisen varaan. Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus kouluttautua sosiaalisista tai taloudellisista taustoistaan huolimatta. Pelkkä peruskoulu ei riitä tämän päivän työmarkkinoilla: he, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto, kärsivät huomattavasti muita suuremmasta työttömyydestä. Tämän vuoksi toisesta asteesta on tehtävä pakollinen ja maksuton.

Maksuttomuudella ja pakollisuudella autamme niitä, jotka eivät vielä tiedä mitä haluaisivat tehdä aikuisena. 16-vuotias nuori ei välttämättä ole vielä kypsä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Nuoret tarvitsevat vahvaa tukea ja erityisesti syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee aikuista, joka tukee ja ohjaa häntä opintiellä. Osaavaa henkilöstöä toisella asteella tarvitaan nykyistä enemmän. Kun nuori saa tutkinnon ja työllistyy omalle alalleen on riski syrjäytyä huomattavasti pienempi.

Hyvinvointivaltiossa jokaista nuorta autetaan saavuttamaan unelmansa.

Marjut Lehtonen
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
erityisopettaja

 

ilmainen koulutus

Pohjoiset Keskustanuoret: Sähköautot eivät ole vielä tätä päivää

Vihreät nuoret  ovat linjanneet, että Suomen on luovuttava polttomoottoreista vuoteen 2027 mennessä. Myös SDP linjasi ilmasto-ohjelmassaan polttomoottoreita koskevaa kieltoa, sekä 750 000 sähköauton tavoitetta pikaisella aikataululla. Määrä on jopa 80 000 enemmän kuin liikenne- ja viestintäministeriön joulukuussa asetettu tavoite. SDPn 750 000 sähköautoa käyttäisi noin 8TWh sähköä vuodessa, vertailun vuoksi pelkkä Suomen tuulivoimalla tuotettu sähkö tuottaa noin 4,8TWh:n verran sähköä.

Keskustanuoret näkevät tämän kuoliniskuna pohjoiselle Suomelle. Sähköautot eivät tällä hetkellä ole aidosti jokaisen saavutettavissa korkean hinnoittelunsa vuoksi, jonka lisäksi niiden vaatima infrastruktuuri on etenkin pohjoisessa täysin puutteellisella tasolla. Lisäksi sähköautojen akkujen kylmänkesto ei ole riittävän korkealla tasolla, jotta ne olisivat toimiva vaihtoehto Pohjois-Suomen kylmissä olosuhteissa. Suurten välimatkojen maakunnissa kaavailtu uudistus ajaisi lukuisat yksilöt vaikeiden valintojen äärelle: irrotatko juuresi ja muutat pakon sanelemana kaupunkiin vai sopeudutko elämään kotisi vankina ilman tarvittavia kulkemisen keinoja. Joukkoliikenne on maakunnissa edelleen vajaa, joten oman auton käyttö on välttämätön.

Me Keskustanuoret kysymmekin, minne on unohtunut keskustelu biokaasulla ja biopolttoaineilla kulkevista autoista? Ensinnäkin matalampi hintataso tuo biokaasulla ja -polttoaineilla toimivat autot useampien saataville. Toki myös sähköautoilun kustannusten laskusta puhutaan, mutta on muistettava, että tutkimus- ja  kehitystyö on yhä jatkuvaa ja sen kustannukset tullaan sisällyttämään kuluttajahintoihin myös jatkossa. Biopolttoaineilla toimiva liikenne tarjoaa kohtuullisen ja puhtaamman välivaiheen liikkumiskeinon, kun siirrymme päämäärätietoisesti kohti sähköautoilua. Siihen mennessä täytyy ratkaista infrastruktuuria, kalustoa ja saavutettavuutta koskevat ongelmat. Me näemme, että nämä ongelmat on mahdollista ratkaista pidemmällä aikavälillä, mutta kahdeksassa vuodessa aika kävisi auttamatta vähiin.

Ilmastonmuutosta vastaan käytävä taistelu vaatii konkreettisia toimia ja jaamme SDP:n, sekä Vihreiden nuorten kanssa epäilemättä yhteisiä vihreitä arvoja. Meille vihreys tarkoittaa kuitenkin luonnon ja siellä toimivan ihmisen sujuvaa yhteensovittamista. Polttomoottoreista luopuminen vuoteen 2027 mennessä tarkoittaisi kuitenkin etenkin pohjoisen ihmisten todellista unohtamista!

 

Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret, Marjut Lehtonen pj.

Kainuun Keskustanuoret, Tommi Anttalainen vpj.

Lapin Keskustanuoret, Ari-Veikko Puska vpj.

 

Kiusaaminen otettava keskusteluun kotona ja kouluissa

Kiusaamisesta on puhuttu iät ja ajat, mutta viime päivinä aihe nousi jälleen esiin THL:n kouluterveyskyselyn myötä. Kouluissamme on käytössä KiVa-koulu ja kaiken maailman materiaalit sekä vinkit kuinka kitkeä tämä ikuisia traumoja aiheuttava kiusaamiskulttuuri pois kouluympäristöstä. Materiaalia sekä vinkkejä on, ja niitä hyödynnetään päivittäin kouluissa, mutta tärkeintä olisi kuitenkin kiinnittää huomio lapsiin. Lapset ovat kasvavassa iässä ja hakevat itseään. Aikuinen ei saisi olla se, joka tuomitsee lapsen esimerkiksi hänen seksuaalisen suuntautumisensa tai pukeutumisensa perusteella. Aikuisten pitää sen sijaan kuunnella lapsia ja keskustella heidän kanssaan, koska monet lapset kipuilevat itsensä kanssa ja tarvitsevat paljon aikuisen tukea. Vaikka lapsi olisikin jo yläkoulussa, ei aikuisen tarve ole yhtään sen vähäisempi kuin alakoululaisella.


Kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Kiusatun nuoren syrjäytyessä yhteiskunnasta nousevat kustannukset yhteiskunnalle valtaviksi. Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä niin terveydessä, kouluissa, sosiaalisissa suhteissa, työllistymisessä kuin varallisuudessa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa elämänsä aikana. Näin ollen on täysin selvää, ettei meillä ole varaa yhdellekään kiusaamisen uhrille.
Kouluissa tehdään valtavasti töitä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi, mutta kaikkea emme mekään kuitenkaan voi nähdä. Isot luokkakoot ja pienet ohjaajapuolen resurssit vaikuttavat väistämättä siihen, ettemme päivän aikana ehdi kohdata kaikkia lapsia tai edes kysyä “mitä kuuluu?”. Kouluille on saatava lisää osaavia aikuisia sekä koulutusta kiusaamistapausten käsittelemiseen, jotta aikuisella olisi enemmän aikaa kohdata lapsi sekä kykyä havaita ja puuttua kiusaamiseen ajoissa. Kun kiusaamiseen pystytään puuttumaan konkreettisesti ja kiusaamisesta aiheutuvista vaikutuksista tehdään vieläkin näkyvämpää, saamme luotua entistäkin turvallisemman kouluympäristön, jossa jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä turvallisesti ilman pelkoa kiusatuksi tulemisesta. Näin vältämme dramaattiset kustannukset niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla ja luomme kaikille parempaa huomista.

Kiusaaminen ei ole kuitenkaan yksin koulun vastuulla. Kiusaamista tapahtuu myös vapaa-ajalla ja näitä tapahtumia käsitellään myös koulussa. Tärkeäksi nousee myös vanhempien ja kodin antama tuki. Vanhempien sekä lähipiirin aikuisten tulee keskustella lastensa kanssa ja seurata enemmän lastensa tekemisiä vapaa-ajalla. Kiusaamista ei saa vähätellä millään mittarilla! Kiusaajan omien ongelmien sekä kiusatulle mahdollisesti syntyvien henkisten ja fyysisten traumojen ennaltaehkäiseminen on äärimmäisen tärkeää, joten meidän aikuisten tulee ottaa asia erittäin vakavasti niin kouluissa kuin kodeissa. Me aikuiset olemme lapsille esimerkkejä, joten aikuisten tulee näyttää hyvää esimerkkiä. Liian helposti aikuiset esimerkiksi tuomitsevat ja kommentoivat rumasti toista ihmistä sosiaalisessa mediassa tai jopa päin naamaa. Mielestäni meidän aikuisten pitää katsoa nyt peiliin: olemmeko sellainen esimerkki lapsille, jollainen meidän pitäisi olla? Meidän tulee ottaa itseämme niskasta kiinni ja nostaa esille hyvät käytöstavat sekä opetella kunnioittamaan toisia ihmisiä, oltiinpa sitten millaisia tahansa.