Archive maaliskuu 2019

Oppivelvollisuusiän nostaminen on vastuun ottoa meidän nuorista

Oppivelvollisuusiän nostaminen on vastuun ottoa meidän nuorista

Mun mielestä meidän pitäisI nostaa meidän oppivelvollisuutta 18 vuoteen. Nostamalla ikää, me saadaan paremmin kiinni meidän nuorista. 16-vuotias ei vielä välttämättä tiedä miksi haluaa opiskella. En määkään tienny. Vaihtoehtona nuorelle on yleensä lukio, ammattikoulu tai jokin valmentava koulutus. Monelle käy niinkin, että ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ei enää haluakkaan jatkaa opintoja valitsemassaan paikassa. Just tähän vaiheeseen nuori tarvitsee osaavaa aikuista ja tukea!

Vuonna 2018 11,4% ammatillisen koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa. Vastaava luku vuonna 2013-2014 oli 8,6%. Musta on aika huolestuttavaa, että meidän nuoret jää ilman koulutusta. Meillä on tällä hetkellä yli 100 000 nuorta pelkän peruskoulutuksen varassa. Kaikkihan me tiedämme, että pelkällä peruskoulun päättötodistuksella ei tämän päivän työmarkkinoilla helposti työllisty. Meidän pitää ymmärtää erilaiset oppijat. Kaikki ei opi lukemalla vaan tekemällä. Siks on tärkeää mahdollistaa oppisopimuskoulutuksia, jossa nuori pääsee opiskelemaan ammatin käytännön kautta.

No, auttaako pakottaminen lisäämään motivaatiota? Suurin osa nuorista lähtee joka tapauksessa opiskelemaan. Oppivelvollisuusiän nostaminen kohdentuisI ennen kaikkea heihin, jotka ovat vielä hukassa siinä mitä haluaisivat opiskella. Myös maksutonta toista astetta on heitelty ilmoille. Onko se sitten parempi motivaattori saada nuoret opiskelemaan? Mielestäni lapsiin ja nuoriin panostaminen on kuitenkin parasta politiikkaa ajatellen tulevaisuutta.

Suomi on pieni maa ja me tarvitaan kaikki mukaan työelämään, että meidän yhteiskunta pyörii. Mitä paremmin me osataan ohjata meidän nuoret opiskelemaan itselleen sopivaa alaa niin sitä vähemmä opinnot venyy ja saadaan päteviä osaajia työmarkkinoille.


Taking responsibility of our youth by adding the years of compulsory education

In my opinion, we should add more years to compulsory education. Now our compulsory education ends at the age of 16 but I would suggest that it should end at the age of 18. If the age was higher more youngster wouldn’t be lost on their education path.

Many 16-year-olds don’t know what they want to study. They have the possibility to choose between upper secondary school, vocational school or some training education. Still, many of the student make a wrong choice and quit their studies after the first year. Since 2014 the number of students who have quit vocational school has increased by 3% units. (From 8,6% to 11,4%.) I find it very worrying that these students are left with out any higher education. As we know, it is extremely hard to find a job when you have only finish basic education. At the moment we have more than 10 000 young adults whose highest diploma is from secondary school. We have to take into account different types of learners and add possibilities of apprenticeship training.

But is forcing the right way to add study motivation? Many of the youngsters will continue their education any ways and the increase of compulsory years of education would help those who are struggling to decide what to study after secondary school. Investing in our youth is the best politics when thinking about the future.

Finland is a small country and we need everyone in our labor market to make our society function well. The better we can help young people on their education paths, the more capable employees we will have.

 

Marjut 108

Huoltajakorotus on tärkein opintotuen kehityskohde

Opintotuen kehittäminen on koulutuspolitiikan kestoaihe. Kehittämisen varaa on, sillä opiskelijoiden sosiaaliturva on niukka. Mielestäni perheellisten opiskelijoiden aseman vahvistaminen on tärkein kehityskohde.

Ajatellaan toisen asteen opiskelijaa, joka on yksinhuoltaja. Hän saa opintorahaa n. 250 euroa kuukaudessa, summa on ollut sama jo pitkään. Lisäksi hän saa asumistuen, esimerkiksi 350 euroa, ja voi nostaa opintolainaa. Lapsilisää tulee yksinhuoltajakorotus huomioiden n. 150 euroa kuukaudessa.

750 euroa ei ole suuri summa kahden hengen vuokran, ruokien ja laskujen maksuun. Siksi on hyvä, että Sipilän hallitus korotti perheellisen opiskelijan sosiaaliturvaa uudella, 75 euron kuukausittaisella huoltajakorotuksella. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Suomi oli pitkään ainoa Pohjoismaa, jossa perheellistymistä ei otettu huomioon opintotukijärjestelmässä. Vasta Sipilän hallituksen myötä perheellisiin opiskelijoihin on kiinnitetty myönteistä huomiota.

Syntyvyys on pohjalukemissa. Ero toivotun ja toteutuvan lapsiluvun välillä on suuri. Ihmiset haluaisivat lapsia, mutta eivät niitä hanki. Toimeentulokysymys on yksi syy.

Mikäli huoltajakorotusta nostettaisiin satasella sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijoille, olisi tämä tuntuva korotus perheellisen opiskelijan sosiaaliturvaan. Tämä on asetettava opintotuen kehittämisen seuraavaksi tavoitteeksi.

Lisäksi perheellisen opiskelijan arkea on helpotettava opintotuen ehtoja muuttamalla. Perheelliselle opiskelijalle pitää sallia pidemmät opintoajat. Opintotuen saamiseksi edellytettävien opintosuoritusten määrä pitää opiskelijavanhempien osalta asettaa pienemmäksi.

Kiistatta rahaa tarvittaisiin opintotuessa moneen eri asiaan. Ehdokkaan on kuitenkin valittava yksi vaihtoehto monista. Arvovalintani on perheellisten opiskelijoiden aseman parannus. Kyse on paitsi opiskelijoista, myös lapsista.

Ilmainen koulutus on nuoren oikeus.

Toisen asteen suorittaminen on kallista, sillä kulut saattavat nousta yli 2500 euron. Ei olekaan ihme, että jopa yli kolmanneksella nuorista on taloudellisia haasteita suorittaa haluamansa toisen asteen tutkinto. Kaikilla perheillä ei ole varaa tukea nuorta taloudellisesti opinnoissa. Tämä asettaa nuoret epätasa-arvoiseen asemaan.

Tällä hallituskaudella linjattu oppimateriaalilisä opintotukeen on tervetullut toimi, mutta ei riittävä. On mentävä kohti aidosti maksutonta toista astetta! Koen päättäjänä velvollisuutta kuunnella Maksuton 2. aste -kansalaisaloitteen allekirjoittajia. Odotan seuraavan hallituksen käynnistävän selvitystyön maksuttomasta toisesta asteesta heti vaalikauden alussa.

Suomalainen yhteiskunta on rakennettu vahvan koulutuksen ja osaamisen varaan. Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus kouluttautua sosiaalisista tai taloudellisista taustoistaan huolimatta. Pelkkä peruskoulu ei riitä tämän päivän työmarkkinoilla: he, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto, kärsivät huomattavasti muita suuremmasta työttömyydestä. Tämän vuoksi toisesta asteesta on tehtävä pakollinen ja maksuton.

Maksuttomuudella ja pakollisuudella autamme niitä, jotka eivät vielä tiedä mitä haluaisivat tehdä aikuisena. 16-vuotias nuori ei välttämättä ole vielä kypsä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Nuoret tarvitsevat vahvaa tukea ja erityisesti syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee aikuista, joka tukee ja ohjaa häntä opintiellä. Osaavaa henkilöstöä toisella asteella tarvitaan nykyistä enemmän. Kun nuori saa tutkinnon ja työllistyy omalle alalleen on riski syrjäytyä huomattavasti pienempi.

Hyvinvointivaltiossa jokaista nuorta autetaan saavuttamaan unelmansa.

Marjut Lehtonen
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
erityisopettaja

 

ilmainen koulutus